Säännöt

Yhdistyksen nimi ja tarkoitus


Yhdistyksen nimi on Kuntatekniikan Akateemiset r.y.
Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko valtakunta.

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n kuntien, kuntayhtymien, maakuntien ja niiden omistamissa laitoksissa ja yhtiöissä työskentelevien jäsenten edunvalvojana erityisesti paikallistasolla sekä edistää ja valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä oikeudellisia, ammatillisia, palkallisia ja sosiaalisia etuja.

Tarkoitustensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia ja valistustilaisuuksia, tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja, käy neuvotteluja yhdistyksen toimialaa koskevista asioista, harjoittaa julkaisu- ja opintotoimintaa sekä muuta samanlaista toimintaa, joka tähtää yhdistyksen tarkoitusten toteuttamiseen.

Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä kunnan, kuntayhtymän, maakunnan, niiden laitosten tai yhtiöiden tai seurakunnan palveluksessa teknisissä tehtävissä työskentelevä tai niistä eläkkeelle jäänyt henkilö, jolla on diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai vastaava yliopistotutkinto tai joka opiskelee sitä varten. Jäseneksi hyväksyttävän henkilön tulee olla Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n jäsenjärjestön jäsen.

Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa alueellisia tai muun johtokunnan hyväksymän perusteen mukaisia ekisteröimättömiä paikallisosastoja, jotka toimikentällään hoitavat yhdistyksen sääntöjä noudattaen yhdistyksen tarkoitusperien mukaisia tarpeellisia tehtäviä. Paikallisosastojen säännöt hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Paikallisosasto ei
ole yhdistyksen jäsen.

Hakemus yhdistyksen jäseneksi on tehtävä kirjallisesti suoraan tai paikallisosaston välityksellä yhdistyksen johtokunnalle, joka hyväksyy uudet jäsenet. Yhdistyksen jäsenyydestä eroamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsenen, joka on jättänyt täyttämättä velvollisuuksiaan yhdistystä kohtaan tai toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan johtokunnan päätöksellä erottaa
yhdistyksestä. Jäsenenerottua tai tultua erotetuksi hänen velvollisuutensa yhdistystä kohtaan raukeavat seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien siitä, kun eroanomus on jätetty tai erottaminen on tapahtunut.

Yhdistyksen hallinto

Päätösvaltaa yhdistyksen asioissa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen hallintoa hoitaa johtokunta.

Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä tai ylimääräisiä. Sääntömääräisiä kokouksia yhdistyksellä on vuosittain maaliskuussa tai huhtikuussa kevätkokous ja lokakuussa tai marraskuussa syyskokous. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle johtokunnan katsoessa sen tarpeelliseksi tai kahden (2) kuukauden kuluessa, kun vähintään kaksikymmentä (20) yhdistyksen jäsentä sitä ilmoitettua asiaa varten johtokunnalta kirjallisesti pyytää.

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille toimitettavalla kirjallisella tai sähköpostilla toimitettavalla ilmoituksella.

Jäsenen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi sääntömääräisessä kokouksessa, on jätettävä siitä johtokunnalle perusteltu kirjallinen esitys yhdistyksen kokousta edeltävän kalenterikuukauden 15. päivään mennessä.


10§

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Jäsenmaksun suuruuden määrääminen seuraavalle vuodelle.

2. Talousarvion hyväksyminen seuraavalle vuodelle.

3. Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan valinta.

4. Johtokunnan jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä lukumäärä.

5. Johtokunnan jäsenten sekä näiden kunkin henkilökohtaisen varajäsenen valinta erovuorossa olevien tilalle.

6. Kahden toiminnantarkastajan ja näiden henkilökohtaisten varajäsenten valinta seuraavalle vuodelle.

7. Toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle.

8. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9. Ne asiat, jotka kokous on 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä päättänyt ottaa kokouskutsun ulkopuolelta käsittelyyn huomioonottaen yhdistyslain (1/1919) 14 §.

11§

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Johtokunnan vuosikertomuksen hyväksyminen edelliseltä vuodelta.

2. Toiminnantarkastajien antama lausunto yhdistyksen hallinnosta, toiminnasta ja tilinpidosta.

3. Tilinpäätöksen vahvistaminen edelliseltä vuodelta sekä vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.

4. Mahdollisen ylijäämän käyttö.

5. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

6. Ne asiat, jotka kokous on 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä päättänyt ottaa kokouskutsun ulkopuolelta käsittelyyn
huomioonottaen yhdistyslain 14 §.

12§

Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouskutsussa mainitut asiat.

2. Ne asiat, jotka kokous on 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä päättänyt ottaa kokouskutsun ulkopuolelta käsittelyyn huomioonottaen yhdistyslain (1/1979) 14 §.

13§

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi (1) ääni.

Jäsen on oikeutettu valtakirjalla käyttämään enintään viiden (5) poissaolevan jäsenen äänivaltaa vain kokouskutsussa ja valtakirjassa erikseen mainituissa asioissa. Kaikki vaalit toimitetaan ja muutkin kysymykset ratkaistaan avoimella äänestyksellä, paitsi milloin joku yhdistyksen jäsen kannatusta saaden vaatii suljettua äänestystä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöksissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisu tapahtuu arvalla.
14§

Yhdistyksen hallintoa hoitaa syyskokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksitoista (12) ja enintään neljätoista (14) jäsentä sekä henkilökohtaista varajäsentä, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtaja valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Vähintään kuusi (6) varsinaista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ovat vuosittain erovuorossa. Johtokunta valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä joko keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan sekä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi vähintään kolme (3) jäsentä käsittävän työvaliokunnan hoitamaan johtokunnan apuna sen määräämiä tehtäviä.

Johtokuntaa valittaessa pyritään ottamaan huomioon jäsenkunnan alueellinen ja koulutuksellinen jakautuma.

15§
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi (2) yhdessä tai johtokunnan määräämänä sihteeri ja rahastonhoitaja.

16§

Johtokunnan tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Johtokunnan tehtävänä on, paitsi yhdistyksen tarkoitusten toteuttamista yleensä,

- edustaa yhdistystä

- hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet sekä pitää jäsenistä säädettyä luetteloa

- kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistaa niille esitettävät asiat

- panna toimeen yhdistyksen kokouksien päätökset

- hoitaa taloudellisesti yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana ja esittää se tilintarkastajien tarkastettavaksi

- valmistaa ehdotus yhdistyksen talousarvioksi

- ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt

- ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksentarkoitusperien toteuttamiseksi.
17§
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kaksi (2) johtokunnan jäsentä sitä pyytää. Johtokunta on päätösvaltainen kun yksi (1) puheenjohtajista ja vähintään viisi (5) muuta jäsentä on läsnä. Johtokunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa.
18§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Päätetyt tilit ja johtokunnan vuosikertomus sekä pöytäkirjat on viimeistään
seuraavan helmikuun viidenteentoista päivään mennessä jätettävä toiminnantarkastajille. Toiminnantarkastajien on palautettava tilit johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen sääntömääräistä kevätkokousta.

Maksut

19§
Yhdistyksen jäsenet suorittavat yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous vuodeksi kerrallaan määrää. Mikäli yhdistyksen johtokunta katsoo, että toiminnan tarkoitusperien toteuttamiseksi olisi välttämätöntä koko jäsenistöä koskevan ylimääräisen jäsenmaksun suorittaminen, on päätös tästä tehtävä yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa tai tätä varten kokoon kutsutussa ylimääräisessä
kokouksessa. Ylimääräinen jäsenmaksu ei saa olla varsinaista jäsenmaksua suurempi.

Sääntöjen muuttaminen ym.

20§

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on pätevä, jos kaikki yhdistyksen kokouksessa läsnäolevat ovat siitä yksimielisiä tai jos päätös on tehty kahdessa peräkkäisessä, vähintään 9 §:ssä mainitun kokouskutsuajan välein pidettävässä kokouksessa kummassakin kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Kutsussa kokoukseen, jossa päätetään yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta on niistä erikseen ilmoitettava.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on yhdistyksen varat jaettava yhdelle tai useammalle kuntien tai maakuntien palveluksessa olevien diplomi-insinöörien ja -arkkitehtien etuja ajavalle rekisteröidylle virkamiesyhdistykselle, järjestölle tai säätiölle, joka lopullisesti nimitetään kokouksessa, jossa yhdistys päätetään purkaa, näiden sääntöjen 2 §:n 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen käytettäväksi.

21§

Niistä tapauksista, joista näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.

Nämä säännöt on vahvistettu oikeusministeriössä 14.2.1949 ja niihin tehdyt muutokset on hyväksytty 3.9.1963, 15.8.1975, 24.2.1981, 1.7.1982, 23.4.1987, 28.9.2004, 14.9.2009 ja 21.11.2016.